Tutkimus puhutun kielen käsittelystä aivokuorella lukivaikeudessa

Lukivaikeus on oppimisvaikeus, joka koskee erilaisten arvioiden mukaan 5-10 prosenttia ikäluokasta. Se on suuressa osassa tapauksia perinnöllinen. Sen taustalla on tunnistettu olevan tiettyjä geenivariaatioita sekä aivojen rakenteen ja toiminnan poikkeavuuksia (ks. posteri Lukevat aivot sivun laidassa). Myös puhutun kielen käsittely aivoissa on erilaista henkilöillä joilla on lukivaikeus. Lukivaikeuden taustalla onkin luultavasti yleisempi vaikeus käsitellä kielen äänteisiin liittyvää eli fonologista tietoa. Tästä on kuitenkin huomattavan vähän aivokuvantamistutkimuksia lapsilla, jotka vasta opettelevat lukemaan.

Tutkimuksessa mittaamme magnetoenkefalografialla (MEG) mitä tapahtuu aivokuorella, kun lapset kuulevat uusia äänneyhdistelmiä, ja mikä aivotoiminnassa on erilaista lapsilla joilla on lukivaikeus verrattuna hyvin lukeviin verrokkeihin. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa konsortiohanketta Dysleksia: geenitausta, aivotoiminta, keinot sen voittamiseksi (DysGeBra), jossa pyritään selvittämään lukivaikeuden geneettistä ja aivotoiminnallista perustaa sekä kehittämään sille tehokkaampia interventioita. Lisätietoja hankkeesta (englanniksi) löytyy Niilo Mäki Instituutin sivuilta. Tutkimusprojektiin kuuluvasta lukihäiriön geenitutkimuksesta saatte lisätietoja professori Juha Keren haastattelusta ja Folkhälsanin sivuilta.

Alla olevalla videolla vastaava tutkija Anni Nora kertoo lisää tutkimushankkeesta. Videolla näytetään myös magnetoenkefalografia- eli MEG-tutkimuksen sekä anatomisten magneettiresonanssi- eli MR-kuvausten kulkua.

Tutkimusryhmä Aallossa:

PsM Anni Nora

LT, DI Hanna Renvall

Professori Riitta Salmelin, Imaging Language -tutkimusryhmän johtaja